Lukeva Lappeenranta

Lukeva Lappeenranta -malli

 

Mallin kehittelyn taustoja

Olemme kehittäneet lukemaan innostavaa mallia osana omaa työtämme erityisopettajina. Muutama vuosi sitten päätimme, että haluamme kääntää lasten koko ajan heikentyvän lukutaidon tason paremmalle tasolle. Olimme tehneet erityisopetuksen lukutaidon mittareita ja todenneet, että testitulokset laskevat vuosi vuodelta. Valtakunnassa käytiin keskustelua lukutaidon heikentymisestä ja lehtien otsikot kertoivat samaa. Päätimme tarttua asiaan ja ryhtyä sanoista tekoihin.

Halusimme luoda yksinkertaisen ja helposti arkityössä toteutettavan mallin jokaiseen luokkaan. Halusimme saada kaikki lapset lukemaan.

Päädyimme tutkimustiedon pohjalta tarkkailemaan lasten lukunopeutta. Luetunymmärtämisen kehitys on yhteydessä etenkin alkuvaiheen lukemisen sujuvoitumiseen (de Jong & van der Leij, 2002; Stanovich, 1986): mitä sujuvampaa sanojen lukeminen on, sitä enemmän lukijan huomio voi suuntautua tekstin aymmärtämiseen. Sujuvalla lukijalla sanojen tunnistaminen on automatisoitunutta ja lukeminen käy siksi nopeasti. Lukutaidon automatisoituminen on puolestaan yhteydessä nimeämistaitoihin (Murphy ym. 1988). Nimeämisnopeudella on havaittu olevan yhteyttä nimenomaan lukunopeuteen (Wolf ym., 2000).

 

Lukeva Lappeenranta -malli

 

1. Tietoisuuden lisääminen

Jaamme syksyllä jokaiselle luokanopettajalle infopaketin lukusujuvuuden opettamisesta. Materiaalin olemme keränneet Lukimat- ja KUMMI-aineistoista.

Pidämme opettajille lyhyen infon esim. opettajakokouksen yhteydessä. Kerromme huoltajille syksyn vanhempainillassa lukemisen harjoittelun tärkeydestä ja kannustamme huoltajia osallistumaan lukemisen harjoitteluun yhdessä lastensa kanssa. (Lukeva Lappeenranta-sivustolla on valmista materiaalia vanhempainiltojen pitämiseen)

2. Samat toimintamallit koko kaupungissa

 

Laaja-alaiset erityisopettajat tekevät kaikissa kouluissa samat, yhteisesti sovitut arviointi-ja seulontamenetelmät. Tulokset tallennetaan oppilaan Wilmaan. Näin oppilaan kasvun ja kehittymisen seuranta on opettajan saatavilla ja myös varhainen puuttuminen on mahdollista.

 

Tekstin ääneenluku 2.luokan syksyllä ja keväällä

 

Olemme halunneet panostaa erityisesti 2.luokalla tapahtuvan lukemisen harjoittelun seuraamiseen, sillä tutkimusten mukaan se on erityisen otollinen vaihe harjoittelulle. ”Mitä paremmalla tasolla tekstin lukeminen ja luetun ymmärtäminen ovat toisen luokan lopulla, sitä enemmän lapset lukevat kirjoja 4.luokalla. Tulokset osoittivat myös, että mitä enemmän lapset lukivat kirjoja toisen kouluvuoden lopulla, sitä parempi heidän luetun ymmärtämisen tasonsa oli 4.luokalla.” (Ulla Leppänen. Lukutaidon ja lukutottumusten pysyvyys ja vastavuoroiset yhteydet toisella ja neljännellä luokalla. NMI-bulletin, 2007. Vol. 17, No.3)

 

Lukusujuvuuden kehittymistä on hyvä seurata. Yksinkertaisimmillaan se käy niin, että luetetaan lapsilla sama teksti syksyllä ja keväällä ja lasketaan esimerkiksi minuutin aikana luetut tavut tai sanat. Itse olemme toimineet niin, että luetamme tekstiä kolme minuuttia ja jaamme sitten luettujen tavujen määrän kolmella. Lukemisen nopeus vaihtelee; se nopeutuu alun jälkeen ja hidastuu vaikeissa paikoissa tai kun lapsi alkaa väsyä. Näin saadaan keskiarvo lukusujuvuudesta.

 

Lukimat.fi -sivuilta löytyy valmis materiaali tämän tyyppiseen lukemisen seurantaan. Vertailuaineisto auttaa saamaan käsityksen oppilaan lukusujuvuuden tasosta. Kehitteillä on myös sähköinen Lukuseula, joka mittaa teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä kätevästi ja nopeasti (www.lukuseula.fi)

 

 

3. Lukemisen kolmiportainen tuki

Olemme luoneet lukemisen kolmiportaisen tuen mallin avuksi lukemisen harjoittelemiselle. Olemme keränneet ideoita ja ajatuksia myös lappeenrantalaisilta luokanopettajilta ja varhaiskasvattajilta.

 

Lukemisen kolmiportaisuus ei ole sidoksissa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tuen tasoihin. Kaikki tukimuodot ovat kaikkien lasten ulottuvilla, riippumatta siitä, missä tuessa he ovat pedagogisten asiakirjojen perusteella. 

 

Lukemisen yleisen tuen on oltava kaikkien lasten ulottuvilla jokapäiväisessä koulunkäynnissä. Mitä vahvempi on yleinen tuki, sitä vähemmän tarvitaan intensiivisempiä tukitoimia.

 

LUKEMISEN YLEINEN TUKI

Luokissa harjoitellaan lukemista systemaattisesti päivittäin. Tähän kuuluvat mm. päivittäiset lukuhetket luokassa, päivittäinen lukuläksy, lukemisen seurantajärjestelmä (lukupassi), kirjavinkkaukset, ääneenlukeminen koulussa/kotona, kirjaston/kirjastoauton käyttäminen, lukupiirit, kirjailijavierailut, koko koulun lukutempaukset, ääni-ja e-kirjat, parilukeminen, lukupäiväkirjat ja lukumotivaattorien käyttö (helmet, yhteiset tavoitteet ja palkinnot). Oppilaalla on mahdollisuus valita kirjallisuutta oman mielenkiinnon kohteiden mukaisesti!

 

LUKEMISEN TEHOSTETTU TUKI

Edellisen yleisen tuen toimenpiteiden lisäksi mm. tukiopetus, erityisopetus, tiivistetty yhteistyö kodin kanssa, lukeminen apuvälineiden kanssa esim.värikalvojen läpi ja viivainta apuna käyttäen, aikuisen kanssa vuoroluku, Ekapelin säännöllinen pelaaminen, epäsanojen lukeminen, eriytettyjen tekstikirjojen käyttö, kuvitettujen kirjojen lukeminen motivaation ylläpitämiseksi ja lukemisen pilkkominen osiin

 

LUKEMISEN ERITYINEN TUKI

Edellisten toimenpiteiden lisäksi mm. yksilöllisen ohjauksen lisääminen, ääni-ja selkokirjojen lisäkäyttö, kahdenkeskinen työskentely aikuisen kanssa, säännöllinen tuki-ja erityisopetus, papunet-sivuston hyödyntäminen, lukemisen strategioiden opettelu, pohditaan ohjaamista oppimista selvittäviin psykologin tutkimuksiin, pienten välitavoitteiden asettaminen, sanaston avaaminen ja selittäminen ja aikuisen avun lisääminen mm. ääneenluku. Tärkeintä on lukumotivaation ylläpito yksilöllisten palkintojen ja kannustamisen keinoin!

 

4. Koulukirjastotoiminta lukemisen harjoittelun tukijana

Koulun kirjastotoiminnan tulee tarjota mahdollisuus tutustua monipuolisesti lasten- ja nuorten kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Oppilaat osallistetaan kirjastotoimintaan huomioimalla heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kirjastossa järjestettävien toimintojen suunnittelussa. Toiminnallisen ja sosiaalisen kirjaston kautta oppilailla on mahdollisuus harjoitella vuorovaikutustaitoja yli luokkarajojen mm. pelillisyyden, leikkien, näytelmien ja muiden yhteisten tapahtumien kautta.

Oppilaat lukevat vapaaehtoisesti vain, jos lukeminen on mukavaa. Mukavaa siitä tekee se, että lukeminen on tarpeeksi sujuvaa ja tuntuu helpolta ja miellyttävältä sekä se, että luettavana on itseä kiinnostavaa ja sopivan tasoista tekstiä. Koulun kirjastossa on siis hyvä olla monenlaista kirjallisuutta ja aikuisten tehtävä on tarjota ja ehdottaa sopivaa lukemista.

 

5. Lukudiplomit osana lukuharrastuneisuuteen kannustamista

Kannustamme kaupungin tasolla kaikkia lapsia suorittamaan Lukudiplomin. Lukudiplomit on juuri päivitetty lappeenrantalaisten opettajien ja kirjaston yhteistyönä. Lukudiplomin suorittaminen voi olla myös läksy; kaikki lapset eivät mielellään lue vapaa-aikana, mutta läksyt he kuitenkin tekevät tunnollisesti.

6. Lukeva Lappeenranta- verkkosivusto hyvien käytänteiden tietopankkina

Haluamme tehdä näkyväksi kaupungissamme tehtävän hyvän työn lukemisentaitojen kehittämiseksi. Olemme koonneet sivustolle valmista materiaalia luokkatyöskentelyyn ja tietoa lukemisen tärkeydestä.