Opettajan merkitys 

 

Opettajan käyttämillä opetusmenetelmillä on merkitystä lukemaan- ja kirjoittamaan opettelun kannalta. Oppimisen kannalta erityisen merkityksellistä ovat opettajan positiiviset uskomukset oppilaan oppimiskykyihin. (Pesu, Aunola & Viljaranta 2016). Eklund ym. (2013) korostavat oppilaan motivaation ja työskentelytapojen merkitystä lukutaidon etenemisessä. Opettajan tulee rohkaista oppilaita itseohjautuvuuteen ja kohti itsenäisempää työskentelyotetta. Näiden taitojen vahvistamisella on Pressleyn ym. (2001) mukaan yhteys luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. 

Opettajan toiminnalla on valtava merkitys oppilaiden oppimiseen. Tehokkaan opettajan tunnusmerkkejä ja metodeja on esitelty monissa tutkimuksissa. Opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen voidaan katsoa olevan yksi tehokkaan opettajan tunnusmerkki. Lisäksi on merkitystä sillä, miten opettaja esittelee opittavan asian. Opetuksen selkeys ja opettajien taidot opettaa oppilaille luetun analysointia ja pohdintaa ovat avainasemassa (Fletcher ym., 2009). Mitä enemmän opettaja rohkenee vaatia oppilailtaan, sitä enemmän oppilaat oppivat. Opettajan vaatimukset korostuvat etenkin luetun ymmärtämisen taitojen oppimisessa.  (Croninger & Valli 2009).

Pesu ym. (2016) nostavat esille opettajan suhtautumistavan vaikutuksen oppilaiden oppijaminäkuvaan. Opettajat kohtelevat eri tavoin heikosti ja hyvin pärjääviä oppilaita.   Opettajan positiivinen suhtautuminen oppilaan kykyihin vaikuttaa myönteisesti oppilaan oppijaminäkuvaan. Kiuru ym. (2015) korostavat alkuopettajan merkittävää roolia siinä, millaisena oppilas kokee tulevat kouluvuodet ja millainen suhtautuminen oppilaalla on ylipäätään koulunkäyntiin. Lapselle annettu kannustava palaute ja onnistumisen elämykset vahvistavat oppimisen innokkuutta ja luovat pohjaa myöhemmille oppimiskokemuksille (Pakarinen 2012). 

Opettajalla on avainrooli luokan ilmapiirin rakentajana. Opettajan ja oppilaan välinen ja oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus vaikuttavat oppilaiden tuleviin akateemisiin saavutuksiin. Opettajien tulisi Pakarisen (2012) mukaan kiinnittää erityistä huomiota ohjausvuorovaikutukseen. Hyvä ohjausvuorovaikutus tukee lasten kiinnostusta opetuksen sisältöalueisiin ja edesauttaa oppimisen kannalta edullisten työskentelytapojen kehittymistä. Opettajien olisi hyvä ymmärtää kuinka merkittävässä asemassa he ovat oppilaiden tulevaisuuden koulupolun rakentajina. 

 

Motivaation merkitys

Motivaatio vaikuttaa opetuksesta hyötymiseen (Malecki & Elliot, 2002) ja on yhteydessä lukutaidon kehittymiseen alaluokilla (Lepola, Poskiparta, Laakkonen & Niemi, 2005; Niemi ym., 2011). Alkuportaat- seurannassa (Lerkkanen ym. 2010) havaittiin eroja motivaatiossa opetusryhmien välillä. Eroja selittivät opettajien opetuskäytänteiden erot, opettajan suhde oppilaisiin ja opettaja-oppilas-vuorovaikutuksen laatu. Myönteisen ja lämpimän oppilas-opettajasuhteen luominen on ensiarvoisen tärkeää koulumotivaation kehittymisen kannalta. Tällainen lämmin suhde edistää oppilaiden välistä vuorovaikutusta, lisää motivaatiota ja oppilaiden kiinnittymistä kouluun (Lerkkanen & Pakarinen 2018).

 

Luokkahuoneilmapiiri ja tunnetuki

Luokkahuoneilmapiiri vaikuttaa oppimiseen. Opettajan toiminnalla, opetuskäytännöillä sekä vuorovaikutuksella on ratkaiseva merkitys luokan ilmapiirille ja oppilaiden motivaation syntymiselle, kehittymiselle ja ylläpitämiselle (Lerkkanen & Pakarinen 2018). On todettu, että suomalaisten opettajien antamassa emotionaalisen tuen laadussa on vaihtelua opettajien välillä (Salminen 2014). Connor (2009a) mainitsee, että opettajan antama tunnetuki, opettajan opetuksen laatu, luokkahuoneen hallinta ja toiminnan organisointi vaikuttavat ilmapiiriin luokassa. Pätevänä työssään pidetty opettaja antaa myös riittävästi tunnetukea oppilailleen ja tukee siten luku-ja kirjoitustaidon kehittymistä. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen sekä kannustava palaute rakentavat lukutaitoa (Kairaluoma, 2014). On luonnollista, että kiinnostavat tekstit ja mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa motivoivat ja luovat positiivista suhdetta kirjoihin.  

 

 

Lähteet

 

 

Croninger, R. G. & Valli, L. (2009). “Where is the action?” Challenges to studying the teaching of reading in elementary classrooms. Educational researcher, 38(2), 100-108.

 

Eklund, K. M., Torppa, M. & Lyytinen, H. (2013). Predicting reading disability: Early cognitive risk and protective factors. Dyslexia, 19, 1-10.

 

Fletcher, J., Lyon, G., Fuchs, L. & Barnes, M. (2009). Oppimisvaikeudet: tunnistamisesta interventioon. Kuopio: UNIpress.

 

Kairaluoma, L. (2014). Sujuvaksi lukijaksi: Lukemisvaikeuksien arvioinnista kohti näyttöön perustuvia interventioita. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylän yliopisto.

 

Kiuru, N., Aunola, K., Lerkkanen, M.-L., Pakarinen, E., Poskiparta, E., Ahonen, T., Poikkeus, A.-M. Nurmi, J.-E. (2015). Positive Teacher and Peer Relations Combine to Predict Primary School Student’s Academic Skill Development. Developmental Psychology 2015, vol. 51, No: 4, 434-446.

 

Lepola, J., Poskiparta, E., Laakkonen, E. & Niemi, P. (2005). Development of and relationship between phonological and motivational processes and naming speed in predicting word recognition in grade 1. Scienti c Studies of Reading, 9, 367–399.

 

Lerkkanen, M. K.(2003). Learning to read: reciprocal processes and individual pathways. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

 Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P., & Nurmi, J.-E. (2010). Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi-ja alkuopetusvuosina. Kasvatus, 2, 116–128.

 

Lerkkanen, M.-L. & Pakarinen, E. (2018) Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle. Teoksessa Motivaatio ja oppiminen, PS-kustannus, Otava, 181-196.

 

Malecki, C. K. & Elliott, S. N. (2002). Children’s social behaviors as predictors of academic achievement: A longitudinal analysis. School Psychology Quarterly, 17, 1–23.

 

Pressley, G. M., Wharton-McDonald, R., Allington, R. L., Block, C. C., Morrow, L. M.,

Tracy, D. H., Baker, K., Brooks, G., Cronin, J., Nelson, E. and Woo, D. G. (2001) A study of effective first-grade instruction. Scientific Studies of Reading, 5(1), 35–58.

 

Salminen, J. (2014) The Teacher as a Source of Educational Support. Exploring Teacher-Child Interactions and Teacher’s Pedagogical Practices in Finnish Preschool Classrooms. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 512.

   

Välijärvi, J. Suomalainen koulu oppimisen mahdollistajana ja kannustajana. Teoksessa  Sulkunen, S. & Välijärvi, J. (toim.) (2012). Kestääkö osaamisen pohja? Pisa 09, 90-124. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12.